maanantai 10. syyskuuta 2018

Rallytokoharrastus etenee: kontaktiharjoituksista palkattomiin kisaratoihin

Eilen tuli kuuden kerran rallytokokurssi pakettiin, ja vitsit miten hyvillä fiiliksillä! Muistattehan kurssin ensimmäisen kerran, kun yritimme reilu kuukausi sitten epätoivoisesti tehdä rataa siinä aivan täydellisesti epäonnistuen? Välissä on tehty paljon pientä radanpätkää eri teemoilla, ja nyt viimeisellä kerralla teimme kaksi ihan oikeaa rataa, ensin alokasluokan ja sitten avoimen luokan radan rataantutustumisineen päivineen - ilman palkkaa! Aikamoista. Ekalla kurssikerralla palkattomat ratatreenit tuntuivat hyvin kaukaiselta ajatuksenakin kun päällimmäisenä mielessä olivat lähinnä kontaktiharjoitukset arjen lomassa, mutta niin se vain treenaaminen on pikkuhiljaa tullut uuteen vaiheeseen.


Ensimmäisellä radalla kyllä sähläsin itse todella lahjakkaasti hätäillen, stepaten apuaskelia, unohtaen kyltin suorituksen, kylttien uusimisesta olin ihan kujalla myös ja mitähän vielä... Aikamoisesti kyllä virheitä, ja nimenomaan lähinnä itsestäni johtuen. Oivan virheitä taisivat olla lähinnä yksi kyltin nuuskimiseen johtanut huomion herpaantuminen ja joku liian vino suoritustekniikka eli se teki pääosin oikein mallikasta työtä ottaen huomioon, että tämä oli ensimmäinen palkatta tekemämme rallyrata ikinä. Toisella radalla, joka oli ihan ehta avoimen rata, sain hurjasti tsempattua itse ja jos unohdetaan remmi ja yksi kyltti, jota en ole Oivalle vielä opettanut (istu-seiso-kierrä) niin olisimme kuulemma kisoissa saaneet siitä hyväksytyn tuloksen (jotain 80-90 p)! Aikamoista! Oivankin työskentely tuntui vielä paljon ensimmäistä rataa mukavammalta ja sujuvammalta, mutta onhan se nyt selvää että oma rauhallisempi ja selkeämpi työskentelyni näkyy myös siinä; sen asenteessa ja suoritusvarmuudessa. Virheet olivat taas muistaakseni ihan omia töppäilyjäni, mm. istu-maahan-kierrä, jossa unohdin pysähtyä lopussa.

Aika alkaa siis todistetusti olla kypsä ihan kunnon kisamaisille ratatreeneille, sillä Oiva kestää jo palkkattomuutta todella hyvin. Itse asiassa se tuntuu suorastaan tsemppaavan loppua kohden palkattomuuden jatkuessa ja jatkuessa odottaessaan, että jokojokojoko se lelu kaivetaan taskusta. Mun omat treeninihän ovat olleet lähinnä hyvin epämääräistä, nopeaa ja pikkusievää muun arjen lomassa tehtävää tekniikkatreeniä, joten tämä vaatii nyt hieman tsemppaamista oman ajankäyttöni hallinnassa. Voisin aloittaa esimerkiksi siitä, että hommaan itselleni rallytokokyltit. :D

Ja kunhan saamme rata- ja palkattomuustreenit kunnolla käyntiin, niin tästähän ei ainakaan Oivalla näyttäisi olevan pitkä matka kisaamiseen, alo- ja avoluokan kyltit ja suoritustekniikathan se hyvin suureksi osaksi hallitsee jo. Haasteellisemmaksi oikeastaan koen tällä hetkellä oman suoritumiseni, sillä olen tosiaan Oivan kanssa aloittanut rallyyn tutustumisen aivan nollista ja toistaiseksi tuntuu, etten mitenkään tahdo radalla muistaa kaikkea, ja siihen vielä päälle kisajännitys niin... Rally ehkä tuntuu koulutuksellisesti helpolta tokoon verrattuna, mutta kisatyöskentely vaatii musta ihan erilailla aivokapasiteettia, muistamista ja keskittymistä ohjaalta kuin toko, ainakin näin uudelle rallyharrastajalle. Mulla on varmasti vielä paljon tekemistä ennen kuin alan tuntea itseni luottavaiseksi ja varmaksi radalla. Mulle tuli juuri äskettäin "Rally-tokoharrastajan opas" ja se tuli kyllä niin täydellisesti juuri meidän tarpeisiimme! Siitä saan helposti ja nopeasti päntättyä ja kerrattua kaikkea tuota itselleni uutta ja haastavaa, mikä liittyy sääntöihin ja kylttien ja radan suorittamiseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti